Music, musik, musiikki

Minun viime päivät on täyttänyt musiikki. Harjoiteltiin kavereiden kanssa koko perjantaipäivä toisten kavereiden häitä varten, jotka oli lauantaina. Olin ekaa kertaa mukana hääbändikokoonpanossa, ja täytyy kyllä sanoa, että oli tosi hauskaa. Hääparin kysyessä meitä ekan kerran muistan miettineeni, että ei musta kyllä taida olla siihen, mutta kummasti sitä sitten kuitenkin sai varmuutta ja pystyy itsekin jälkikäteennäkemään, että pystyi antamaan bändille jotain. Ja yllätin itsenikin omalla monipuolisuudellani: oon luullut, että soitan vain pianoa, mutta häissä soitinkin kymmenessä eri laulussa yhteensä kuutta eri instrumenttia! Pianon lisäksi siis ksylofonia, marakassia, cajonia, laulua (lasketaan sekin nyt soittimeksi) ja vielä lisäksi ukulelea. Hahaha. Parasta oli kuitenkin se, että kaikki muut kolme kokoonpanossa ovat niin taitavia, että sitä pystyi vain nauttimaan siitä musiikista, jota he tuottivat, ja vähän niin kuin menemään siinä siivellä. Toiset vaan osaa. Kuvan meidän ”bändistä” näkee Instagramissa ja sitä kautta myös täällä blogissa (oikeasta yläkulmasta klikkaamalla).

 

Ette ehkä usko, mutta nämä kuvat eivät ole meidän bändistä vaan helmikuisesta konsertista, jolloin ylistysbändi Hillsong oli Göteborgissa. Oli kiinnostavaa nähdä ne livenä, vaikka ylistys ja konsertti ei itselleni ookaan se kaikkein luonnollisin yhdistelmä. Tämä on nyt vähän sivupolku tässä kirjoituksessa, mutta kun halusin musiikkiaiheisia kuvia. Kuvaaja tosin oli vähän laiska eikä liikkunut omalta paikaltaan mihinkään saadakseen kenties vähän persoonallisempia otoksia…

No mutta takaisin tähän viikonloppuun. Eilen illalla sitten katsottiin niiden samaisten bändikavereiden painostuksesta Frozen-elokuva. Olivat nimittäin ihan järkyttyneitä, että ei oltu nähty sitä eikä tiedetty esim. mitään lauluja kyseisestä elokuvasta. Samoin reagoi J:n siskot, joiden kanssa puhuttiin asiasta. Onko tosiaan niin, että kaikki on nähnyt Frozenin (mukaan lukien nyt mekin)?

Tänään ollaan palailtu takaisin arkeen. Jännityksen hellitettyä ja kirkkaasta auringonpaisteesta johtuen sain migreenikohtauksen ja vietin puolet häistä pimeässä huoneessa maaten ja oksentaen. Jeah. Niin käy joskus. Silti on niin ihanaa, kun valon määrä lisääntyy. Tuntuu, että vuorokausi on pidentynyt puolella, ja on vaikeuksia keksiä tekemistä illoiksi, kun nyt vihdoinkin voi tehdä jotain!

Mitä sinne kuuluu??